keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Mykistävä marraskuun paketti

Tänään sain vihdoin viimein näppeihini marraskuun SNY-pakettini =)

Hyvää kannattaa odottaa, mutta täytyypi myöntää että meinasi jo epätoivo iskeä! SNYpykän viestin perusteella laskin, että pakettikortti tulisi minulle maanantaina. Niinpä ajelin kotio töistä jännityksestä hyristen, mutta... ei pakettikorttia :-( hetken pähkäiltyäni tulin sitten siihen tulokseen ettei paketti oliskaan ehtinyt tänne savoon asti niin pian ja tyydyin odottamaan vielä vuorokauden. Eilen pakettikortti sitten saapuikin- perjantain leimalla! Eli sen olisi pitänyt olla maanantain postin mukana! Missä lie lappuparka seikkaillut, kun oli niin ruttuinenkin.
Tänä aamuna lähdin sitten intoa puhkuen paketin hakuun ennen töihin menoa. Hieman kovaääniseksi auto kyllä kävi, mutta nythän lumi suli sohjoksi joten ihmekös tuo jos vähän romisee ja jyrisee. Ajelin aikani ennenkuin päätin kuitenkin tarkistaa miksi hiljaääninen lady Omppu niin kovasti aamutuimaan ääntelee. Kyllähän se kolisemaan pistää kun toinen eturengas laahaa apeana ja tyhjänä :(   Isä kyllä tuli pelastamaan uusavuttoman ja käsivoimattoman lapsosensa tienposkesta, mutta ei puhettakaan enää mihinkään postiin menosta siinä vaiheessa. *HUOKAUS*
Onneksi Kultainen Maajussini tapaa käydä tervehtimässä meitä aamutöiltä tultuaan. Hieman ripsien räpsyttelyä ja jo lupasi mies ajaa päivätarkastukselta tullessaan kirkonkylän kautta! KIITOS vielä kerran Muru <3 <3

Ja niin, monien mutkien jälkeen, paketti vihdoin saapui omistajansa tykö! Mikäli äänentoistoni olisi hieman parempilaatuinen olisin (jälleen kerran) hihkunut innosta. Nyt tyydyin vain kähisemään innosta ;-P  viimepäivät kun ovat olleet aikalailla hiljaisia.
Miten sinä osaatkin lukea ajatuksiani? Cool Aideja hypistelin Kädentaidot-reissulla, mutta en sitten kuitenkaan tullut niitä ostaneeksi. Kunhan aikaa jää niin aloitan läträämisen! Ohjeet tosiaan löytyvät "kuukeloimalla", joten se ei ole ongelma. Sopivan rakosen löytäminen sen sijaan... no ehkä joululomalla =)
Paketti siis sisälsi kolmea eri sävyä/makua Cool Aid-mehujauhetta, kaksi pikkupussia M&M-namuja (miksi kuvassa toinen karkkipussi on auki? Taitaa olla pitkäkyntisiä tonttuja liikkeellä?) tuikkupakkaus, josta ei nuhanenä ihan selvää ottanut tuoksuvatko, yksi "valmis" seiskaveikka-kerä ja kaksi valkoista Isoveljeä, jotka muuttuvat ajan kanssa hieman erinäköisiksi ja kortti, jonka teksti kuuluu " Onnellisella naisella ei ole mitään huolia: iloisella naisella on huolia, mutta hän ei anna niiden masentaa itseään."
Alankin tässä opetella iloiseksi naiseksi saunan lauteilla nyt heti! Hauskaa adventtisohjoa, ystäväni <3

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Kivinen Polku ja pimeä tie

Uutisia SNYpykälle =D ensimmäiset sukat lähettämistäsi langoista on nyt puikitettu!
Sukat on syyskuun paketin Polku Mustajuuresta. Lupasit minulle haasteita ja sitä nuo sukat totisesti tarjosivat! Polku käyttäytyy sukkalankana hivenen omapäisesti. Lankaa purkautuu kerältä ryöpsähdyksinä johon sitten "piru hirttää poikansa" hyvin herkästi. Lisäksi irrottelin muutamaankin otteeseen nukkanöttösiä langan ympäriltä. Vaikka Polkua mainostetaankin nimenomaan sukkalankana, niin paremmin se luultavasti toimisi isoäidin neliöissä, afrikkalaisissa kukissa tms. palatöissä, jolloin lanka ei ehdi nöyhtääntyä niin paljon. Tai sitten toinen vaihtoehto on katkoa lankaa aina kun iskee epätoivo. Siihen en alkanut, koska halusin sukat, joiden pohja ei ole puolillaan solmuja. MUTTA lanka on todella kauniin väristä ja pehmeää. Sen verran ohuet sukista tuli, että ne saivat heti ylennyksen yösukiksi. Ensimmäinen työvuoro oli jo viime yönä ja varpaat lämpimänä nukuin kuin murmeli koomassa    ZZZZZZZ-Krooh...

Sitten seuraa Eija-tädin vali(s)tustunti. Käyttäkää hyvät ihmiset vielä heijastinliiviä, heijastinta tai pukeutukaa edes värikkäisiin vaatteisiin, silloin kun päivä alkaa sarastaa! Minulla oli tänään reumakontrolli Suonenjoella ja lähdin hurruuttelemaan kotoa kahdeksan jälkeen. Ainakin teoriassa auringon olisi siis jo pitänyt nousta. Yksi ääliöpyöräilijä ja muutama jalankulkija saivat minut noitumaan kuin turkkilainen (kuka niiden kiroilemista on oikein tutkinut?)      > :-(   Kun on musta maa ja märkä asvaltti niin tummaan toppatakkiin pukeutunut koirankusettaja EI TOSIAANKAAN erotu metsätaipaleella, varsinkaan tihkusateessa, kuin vasta silloin kun auto on lähes kohdalla. Onneensa ei kannata luottaa liian kauan. Joskus se loppuu ja sitten ei ole kenelläkään hauskaa! Paitsi maan matosilla, jotka saavat helposti rouskuteltavan juhla-aterian sopivan muhjuuntuneesta kalmosta.

maanantai 21. marraskuuta 2011

Tepsuttelua Tampereella

Pitkää ja pimeää loppuvuotta siivittämään on ilmestynyt varsinainen juoksuaika. Joka viikolle näyttää olevan jotain "kehruita". Viime viikonloppukin meni siis suurimmaksi osaksi liesutessa =D perjantai-iltana vedettiin Maajussin kanssa parhaat piälle ja lähdettiin nauttimaan pitopöydän antimista paikallisen MTK:n pikkujouluihin naapuripitäjän puolelle.
Kun on valvonut puoleen yöhön, niin sopiva heräämisaika onkin seuraavana aamuna kuuden maissa. Yllättävän pirteänä kylläkin silmiäni lauantai-aamuna raotin. Hieman vain säälitti Maajussin puolesta. Raukka kun joutui heräämään myös kuudelta saattaakseen minut bussipysäkille. Matkaseurana oli bussin täydeltä paikallisia nais-immeisiä. Ainoa urospuolinen olento linjuriautossa oli kuski. Mukava oli rupatella ja hieman juorutakin ystävän kanssa, jota en ole pitkiin aikoihin nähnyt! Kiitos seurasta Sirpa <3

Perillä Tampereella olimme noin yhdeltätoista. Pahimpaan mahdolliseen aikaan. Ainakin A-halli oli niin täynnä väkeä, että kaduin raskaasti etten ottanut isän Raiva-veitseä mukaan :-/ sillä olisi ollut soma niitellä hitaimpia osastojen edestä syrjään! Hirveä jono oli myös C-halliin pari tuntia myöhemmin. Kenenköhän idea oli laittaa ne pöydät ja Pehmis-piste heti oven suuhun?! Sen verran lähelle myyntipisteitä kuitenkin jossain välissä onneksi tai vahingokseni pääsin, että lompakolla oli laihdutuspäivä lauantaina. Suurin osa ostoksista oli tuliaisia ja pikkujuttuja vaihtoihin tai SNY-paketteihin, joten ei niistä sen enempää ;-) itselleni hankin Mäkelä-kustannukselta pari kirjaa ja sain kaupanpäällisiksi kolmannen-tuon lamppukirjan. Ja sain itseni onnesta soikeaksi myös kirjojen kuljettamiseen annetusta Mimmi-lehmä-muovikassista!
Cloverin osastolta mukaan lähti ihan puhtaasti heräteostoksena Kamzashi-kukkalaite ja Elvari-koruilta oli aikomuskin jotain ostaa. Ostin sitten nuo sammakot. Tänään ne jo korvissa olikin aamupäivän. Hieman epämukavat pipon alla, joten riisuin ne aamupäiväulkoilulle mennessä. Kovasti kyllä tykkään niistä, saamakot ja liskot ovat kaikissa muodoissaan lähellä sydäntäni. Kunhan lautaselta pois pysyvät...

Kotia kohti lähdettiin iltapäivä-viiden tienoilla ja kullan käsivarsille laskeuduin bussipysäkillä yhdeksän jälkeen. Jotain reissullani opinkin- nimittäin sen ettei ihminen elä syömättä. Kun näkemistä ja kokemista oli niin valtavasti niin kuittasin ateriat veden latkimisella ja parilla närpityllä ruisvoileivällä ja niistäkin osa meni roskiin kun ei muka ollut yhtään nälkä :-( kotiin päästyä ja osittain jo kotimatkallakin olikin sitten armoton päänsärky, joka hävisi kuin taikaiskusta mussutettuani pari juustosiivua heti kun kotio pääsin. Saunan ja glögin kanssa popsittujen coctailpiirakoiden jälkeen olisinkin sitten jo voinut lähteä vaikka uudelle messumatkalle!

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Kortit kertoo...

Perjantaina löytyi postin seasta ihana meriaiheinen kortti suloiselta SNY:ltäni <3
Kortin etupuolen teksti on kyllä kuin minulle räätälöity! Vaikka kaitpa ne kiireet on vaan sellaista mukakiirettä ja itse aiheutettua... kun saisi heti aamusta kammettua ahterinsa penkiltä ylös niin ei tarvitsisi illasta kitistä "en oo saanna taas mittään tännäänkään aikaseksi" =D tekstipuolella korttia oli sitten SNY:n mielikuvat sanasta Meri. Saanko myös muut sana-assosiaatiot kortteina?  Kortti ilahdutti, koska olen lapsellisen iloinen aina saadessani "oikeaa" postia! Ja myös siksi, etten ole vähään aikaan kuullut sinusta mitään Snypykkäni    :-0   ihan jo aloin huolestua! Tuo äskeinen ei sitten ollut mikään moite. Ei, en ajatellut että se hemmetin luuska ei ole kommentoinut "Reunan" postauksia vaan aloin oikeasti miettimään onko sinulle sattunut jotain... olen huolestuvaa sorttia ja sorrun hyvin herkästi ajattelemaan kauheuksia *punastuu*  hieman jo ehdin lueskella Neulomon keskusteluja "sillä silmällä"- etsien mainintoja flunssista, keuhkokuumeista tai luiden katkomisista... Hienoa, että olet yhtenä kappaleena, ystäväiseni!

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Pesän tyhjennystä ja kulttuuria

Eilen käytiin laittamassa Pesä talviteloille. Haikeaksi se aina vetää, ei sille voi mitään! Niin paljon ihania muistoja menneeseenkin mökkikauteen sisältyi :-) Mutta onneksi melkein nurkan takana jo häämöttää ensi kevät ja sitten pääsee taasen mökille! Hieman taivaanrannanmaalarina suunnittelen jo nyt mitä kaikkea talven aikana voisi mökille tehdä ja mitä hauskaa ja hikistä mökillä voikaan sitten touhuilla kun sinne päästään ;-D    No mutta, älkääs nyt sentään säädyttömyyksiä siellä ajatelko! Kukkapenkkien perustamista, liiterin tekoa ym. minä ajattelin. Vaikka toisaalta.... eihän aina tarvitse raataa, voihan sitä puuhastella miellyttävämpiäkin asioita ;-P

Kesällä Maajussin synttäripostauksen yhteydessä kerroin MJ:n saaneen perheeltään lahjakortin. Viime torstai-iltana oli vihdoin aika käyttää se pois kuleksimasta. Hurruuttelimme sumun keskellä Jyväskylän kaupunginteatteriin katsomaan monologia Mie sanon suohraan. Monologi perustuu Rosa Liksomin teksteihin ja esitys kesti noin tunnin. Olen kyllä aikaisemminkin pitänyt Maritta Viitamäestä, mutta esityksen jälkeen pidän hänestä vielä enemmän! Aika suorastaan lensi ja tunti oli kulunut ennenkuin oikein huomasimmekaan. Kultaseni on siitä ihana ja ihmeellinen mies, ettei häntä tarvitse lahjoa tai kiristää teatteriin! On nautinto pukea parhaat päälle ja lähteä yhdessä ulos hieman viiruuttamaan päätänsä <3 <3  Kovasti suunnittelin etukäteen miten räpsin reissulta muistoksi kuvia, varsinkin kun Maajussi on aika komea näky punaisessa kauluspaidassa, mutta kameran olemassaolon muistin siinä vaiheessa kun ylitimme kunnan rajan :-(   ainoaksi kuvaksi jäi sitten Maajussin Hirvaskankaan ABC:llä kännykällä näpsäisemä ratsastuskuva.
En voinut vastustaa kiusausta, kun kerran terassin leikkipaikka oli tyhjä! Vähän aikaa täytyi kyllä odottaa että kahvilla olleet poliisit häipyivät :-) olisivat vielä pidättäneet julkiselle paikalle sopimattomasta käytöksestä...

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Arvonta suoritettu!

Arpajaisteni osallistumisaika päättyi sitten viime yönä. Kiitos kaunis kaikille osallistujille! Osallistujia oli 49kpl ja arpalippuja 70.

Ihan mukava määrä näin ensikertalaiselle :-)  aamupäivästä oli sitten aika suorittaa arvonta. Ensin virallinen valvoja tarkasti arvat
ja perusteellisen sekoittamisen jälkeen onnetar arpoi voittaja-arvan.
Ja voittaja on ....- ablodeja hyvä yleisö-... HEZKU!! Onneksi olkoon! Maajussi innostui onnettarena toimimisesta niin paljon, että halusi arpoa vielä toisenkin palkinnon. Toisen palkinnon onnellinen voittaja on SANDRA (alias Kangaskasa).
Hezku saa virallisena palkintona olleen kirjan ja enemmän tunteella kuin taidolla tehdyn kassin ja Sandralle lähetän Viron käsityöt-lehden. Molempien palkintojen yhteyteen kuuluu tietenkin myös hieman jotain hyvää ;-) 
Hauskaa oli järjestää arpajaiset ja vähintään yhtä hauskaa lukea teidän kommentteja! Otetaan uusiksi taas jonakin onnellisena päivänä... vaikka sitten kun tulee kymppitonni täyteen?

lauantai 5. marraskuuta 2011

Norsu

Norsu lasikaupassa.
Se minä olen.
Heilautan kärsääni
ja rikon kaiken.
Kerta kerran jälkeen.
Juuri kun sirpaleet on saatu kerättyä lattialta.

Sisimmässäni peläten
kertaa
jolloin palaset,
moneen kertaan liimatut,
eivät enää pysy kasassa.


perjantai 4. marraskuuta 2011

Surkeiden sattumusten sukat

Jo aikaisemmin esittelin yhdessä postauksessani TeeTee Pallaksesta tuloillaan olevan varpaista varrensuuhun-sukan alun. Viime viikon lopulla sitten olin toisenkin sukan varren suussa. Langanpäiden päättely vain on venynyt ja venynyt. Syynä (jälleen kerran) tyytymättömyys lopputulokseen...

Sen ensimmäisen sukanhan mä sössin päästämällä aivoni ajelehtimaan joustinneuletta aloittaessa. Okei, kukaan ei virhekohtaa huomaa jos en sukkaa katsojan silmille tunge, mutta sehän riittää että mä tiedän sen virheen olevan siellä. No se toinen sukka sitten. Juu, ihan kiva siitä tuli. MUTTA, en saanut langan raitoja täsmäämään en sitten mitenkään, vaikka olisin päälläni seissyt ja kotkottanut! Nyt toisen sukan raidat menee ylhäältä alas ja toisen alhaalta ylös *huokaus*
Tekotapaan ja tiimalasikantapäähän kyllä ihastuin. Pienille, yhden sukan lankakerille varpaista päin aloittaminen on just perfect! Sukista tulee juuri sen kokoiset kuin niistä tulee, eikä nurkkiin jää ajelehtimaan nyttösiä joista saisi korkeintaan napapaidan itikalle. *Suomentajan huomautus: Hyttynen on savossa päin itikka*
Kyllä noita nyt pimeään vuodenaikaan pitää ja kun aloittaa heikonlaisesti niin on mahdollisuus pelkkiin onnistumisen kokemuksiin seuraavien nurinniskoin-sukkien kanssa ;-D 
PS: Vielä vuorokausi aikaa osallistua arvontaan!